Package–Heroes-hankkeessa järjestettiin kestävän ruokapakkaamisen murrosareena, jossa areenaan puoleksi vuodeksi sitoutunut asiantuntijoiden joukko haki ratkaisuja kolmeen ruokapakkaamisen haasteeseen. Murrosareenassa luotiin polkuja tulevaan ja tunnistettiin tukku tarvittavia toimia niin elinkeinoelämän toimijoille kuin hallinnolle, kansalaisjärjestöille, kansalaisille ja tutkijoille.
Murrosareena on yhteistoiminnallisen tutkimuksen muoto, jossa asiantuntijat yhdessä asettavat tavoitteita ja tunnistavat niiden saavuttamiseen tarvittavia askelia.
Package-Heroes-hankkeen kestävän ruokapakkaamisen murrosareenassa järjestettiin kolmeen työryhmään jakautuneena viiden työpajan sarja alkuvuoden 2023 aikana. Työryhmille ratkottavaksi annetut haasteet liittyivät tutkimushankkeen aikana sidosryhmien kanssa tunnistettuihin teemoihin: ruokapakkausten uudelleenkäyttöön, alan yritysten yhteistyöhön sekä pakkausten aiheuttamaan roskaantumiseen.
Työryhmät asettivat työskentelynsä aikana tavoitteita, joilla haasteet ratkottaisiin ja tunnistivat askeleita, joilla tavoitetilaan päästäisiin. Tuloksena syntyi tukku toimenpide-ehdotuksia niin elinkeinoelämän toimijoille kuin hallinnolle, kansalaisjärjestöille, kansalaisille ja tutkijoille.
Uudelleenkäytettävien pakkausten valtavirtaistuminen edellyttää järjestelmätason muutosta
Jotta uudelleenkäytettävät pakkaukset valtavirtaistuisivat, tarvitaan järjestelmätason muutos, joka haastaa kertakäyttöpakkaamiseen perustuvaa ruoan tuotannon, kuljetuksen, myynnin ja kulutuksen toimintatapoja.
Yksi murrosareenan työryhmistä lähti työstämään polkuja kohti kahta tavoitetta:
(1) Uudelleenkäytettävien pakkausten osuus syömävalmiin noutoruoan pakkauksista on 30 % vuonna 2030 ja
(2) Uudelleentäytettävissä pakkauksissa myytävien elintarvikkeiden osuutta kasvatetaan päivittäistavarakaupassa.
Uudelleenkäytettävien pakkausten edistämisessä keskeisimmiksi toimiksi tunnistettiin niin hallinnon kuin elinkeinoelämän luomat uudet kokeilut ja rakenteet. Muillakin toimijoilla on silti roolinsa: Kunnat voivat esimerkiksi velvoittaa tapahtumanjärjestäjiä käyttämään uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja tutkijat tarttua ohjauskeinojen vaikuttavuuden arviointiin. Tavallisilla kansalaisilla nähtiin rooli paitsi kuluttajina, myös tiedon tuottajina erityisesti roskaamisen ehkäisyssä.
Kierrätysmuovin käytön edistäminen ruokapakkauksissa onnistuu yritysten välisessä yhteistyössä
Saavuttaakseen EU:n asettamat tavoitteet Suomi tarvitsee koko pakkausarvoketjun kattavaa yhteistyötä elintarvike-, pakkaus-, jäte- ja kaupan alan yritysten kesken. Kierrätysmuovin käytön lisääminen on esimerkki tavoitteesta, jota yritysyhteistyöllä voitaisiin edistää. Yksi murrosareenan työryhmistä työsti polkua kohti tavoitetta, jossa vuonna 2035 kierrätysmuovin käyttö ruokapakkauksissa on helppoa, vaivatonta ja yleistä, ja EU:n asettamat tavoitteet kierrätysmuovin käytöstä elintarvikepakkauksissa on saavutettu.
Polussa tunnistettiin seitsemän pääaskelta:
(1) Kierrätysmuovitiekartan laatiminen
(2) Elintarvikelaatuista kierrätysmuovia koskevan sääntelyn kehittäminen
(3) Toimivien ja elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen kierrätysprosessien kehittäminen eri muovilajeille
(4) Kierrätysmuovin osuuden varmistamisen mahdollistaminen tuotteessa
(5) Kierrätysmuovin toimivuus tuotannossa
(6) Muovipakkausten saaminen tehokkaasti kiertoon
(7) Kierrätysmateriaalin riittävä määrä markkinoilla
Työryhmä piti myös tärkeänä jatkuvatoimisen, yritysvetoisen yhteistyöfoorumin perustamista. Sen tehtävänä olisi seurata, tulkita ja ennakoida EU:n sääntelyä, luoda alalle selkeä viherpesun estävä eettinen normisto ja luoda pelisäännöt viestinnälle keskinäisen sekä kuluttajan luottamuksen lisäämiseksi.
Roskaantumisen kitkemiseksi tarvitaan lisää tietoa ja toimia
Kolmas murrosareenan työryhmä työsti polkuja kohti seuraavia tavoitteita:
(1) Tiedämme vuonna 2035, kuinka paljon ruokapakkaukset roskaavat, mitä haittoja siitä aiheutuu ja millä keinoin haittoja voidaan vähentää
(2) Roskia heitetään ympäristöön 50 % vähemmän vuonna 2035 kuin vuonna 2025.
Muutospolkuja syntyi kaksi, tutkimuspolku ja roskaamisen vähentämisen polku, jotka ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä. Tutkimuspolkua edistämään teemaryhmässä ehdotettiin perustettavaksi yhteistyöfoorumi, ns. roskanyrkki, joka ottaisi vastuun roskaantumiseen liittyvien indikaattoreiden ja seurantamenetelmien kehittämisestä.
Roskaamisen vähentämisen polussa keskityttiin kansallisen tason muutosaskeliin, kuten kansallisten tavoitteiden asettamiseen, kansalaisten, kuntien ja yritysten aktivointiin sekä ns. panttipolkuun, jossa roskaantumista vähennetään laajentamalla panttijärjestelmää useammanlaisiin pakkauksiin.
Lisätietoa murrosareenatyöskentelystä ja tuloksista löytyy raportista ”Askelet kestävään ruokapakkaamiseen – Kestävän ruokapakkaamisen murrosareena”