Ranska kielsi muovipussit vuonna 2016. Maan tavoitteena on laajentaa kieltoa koskemaan myös muovimukeja ja lautasia vuonna 2020. Useat kansainväliset pikaruokaketjut kuten McDonald’s ja Starbucks luopuvat muovisista juomapilleistä.
Maaliskuussa 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi direktiiviehdotuksen, jonka on määrä vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä ja tuotantoa. Direktiivi koskee myös elintarvikepakkauksia, jotka synnyttävät ison osan EU:n muovijätekuormasta.
EU-parlamentaarikon kannattaa ottaa huomioon seuraavat kolme näkökulmaa, kun hän päättää elintarvikepakkaamisen tulevaisuudesta:
1. Hätiköinti muovin vähentämisessä saattaa johtaa suurempaan päästökuormaan
Kertakäyttöiset elintarvikepakkaukset muodostavat merkittävän osan muovipakkausjätteestä. Suoraviivainen muovin kielto ei kuitenkaan ole ratkaisu elintarvikepakkaamisen aiheuttamiin haittoihin. Muovi on tarpeen, kun ruokaa pitää suojata kuljetuksen ja säilytyksen ajan.
Pois heitetty ruoka kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovipakkaus. On tunnistettava, milloin muovi on käyttökelpoinen ja jopa välttämätön osa elintarvikepakkaamista. Meidän on selvitettävä eri vaihtoehtojen kokonaisympäristövaikutukset, ennen kuin teemme tai tuemme muovin kieltäviä lakialoitteita.
EU:ssa on vireillä useita aktiviteetteja, jotka liittyvät pakkaamisen ja muovin säätelyyn. Nyt on varmistettava että nämä ovat sopusoinnussa keskenään.
2. Muovia pitää kierrättää, mutta rinnalle tarvitaan myös uusia pakkausmateriaaleja ja –
teknologioita
Jos muovia voitaisiin kierrättää paremmin, se ei olisi niin suuri ongelma. Maaliskuussa hyväksytty direktiivi kannustaa sekä kuluttajia että elintarviketuottajia tekemään parempia pakkausvalintoja. Jatkossa kuluttaja voi valita ympäristöystävällisemmän pakkauksen pakkausmerkinnän ohjaamana. Kuluttajat ja elintarviketuottajat voivat tehdä valintojaan kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen asti. Ilman toimivaa kierrätysinfrastruktuuria ja käyttökelpoisia vaihtoehtoisia materiaaleja pakkauskäytännöt eivät muutu.
Meillä on jo tiedossa uusia materiaaleja ja teknologioita, joiden käyttökelpoisuutta ja ympäristöystävällisyyttä tutkitaan parhaillaan. Lisäpanostusta materiaalinkehitykseen kuitenkin tarvitaan. Yhtä joka tilanteeseen sopivaa pakkausmateriaalia tai kierrätysratkaisua ei ole. Tulevaisuuden lainsäädännön ei tulisi keskittyä yksittäisiin materiaaleihin tai teknologioihin, sillä pakkaustarpeemme ovat niin moninaiset.
Uusien materiaalien kehittämiselle on löydettävä myös kaupallistamiskanavat. Nykyiset säädökset eivät selkeästi määrittele muovituotteita, minkä vuoksi yhdistelmämateriaalit ovat jääneet harmaalle alueelle. Nyt tehdyillä päätöksillä pitäydytään olemassa olevien yleismuovien ja peruskartonkien tuotannossa, samalla kun kehittyneiden biohajoavien kuitumateriaalien ja uusien biomuovien kehittäminen pakkauksiin estyy. Tutkimusta ja kehitystä sekä standardointia on tuettava. On luotava esimerkiksi alueellisesti ja ajallisesti rajattu kokeilu, jossa eri yritykset voivat tarjota kaupalle ja kuluttajille houkuttelevia uusia pakkausmateriaaleja.
3. Elintarvikepakkaamisen uudistaminen vaatii selkeitä tavoitteita
Jotta elintarvikepakkaaminen uudistuisi, tarvitaan ripeää toimintaa sekä tutkittuja ja harkittuja valintoja. Muovin vähentäminen, uudet kierrätysteknologiat tai biohajoavat pakkausmateriaalit eivät yksin ratkaise pakkauksista aiheutuvaa jäte- ja päästökuormitusta. Elintarvikepakkaamisen tulevaisuuteen vaikuttavat sekä muutokset kuluttajien ostos- ja ruokailutottumuksissa että elintarvike- ja pakkaustuotannon käytännöissä.
Elintarvikepakkaamisen tulevaisuudesta päätetään usealla eri EU:n hallinnonalalla, joiden välinen yhteistyö ratkaisee tehokkaimmin pakkaamisongelmaa. Systeemisen muutoksen aikaansaaminen vaatii samaan suuntaan ohjaavien erilaisten politiikkatoimien yhteensovittamista.
Tarvitsemme laajat elintarvikepakkaamista ohjaavat strategisen tason tavoitteet, joihin yksittäiset ohjauskeinot sovitetaan. On viisasta asettaa selvät tavoitteet alan toimijoille ja tuettava vahvasti myös alan vapaaehtoisia sopimuksia, jotka mahdollistavat tehokkaiden keinojen löytämisen.
Blogin kirjoittivat Package-Heroes -hankkeen Ali Harlin (VTT), Henri Hakala (LUT), Mikko Pynnönen (LUT), Henna Sundqvist-Andberg (VTT) ja Maria Åkerman (VTT).
Tutkimme ja kehitämme Package-Heroes-hankkeessa ratkaisuja, joilla elintarvikepakkauksista syntyvää jätekuormaa tulevaisuudessa vähennetään. Sankarijoukoissa on mukana VTT, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto ja Åbo Akademi.
Package-Heroes on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. Viisivuotinen hankkeemme käynnistyi vuoden 2019 alussa ja päättyy vuoden 2023 loppuun mennessä.