Kunnilla on käytössään tehokkaita keinoja tukea yritysten toimintaa ja kiertotaloutta paikallisesti sekä vastata globaaleihin haasteisiin, kuten ympäristön roskaantumisongelmaan, paikallisilla ratkaisuilla.
1. Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa paikallisyritysten toimintaedellytyksiin jätelain muutoksessa
Valtioneuvosto hyväksyi 25.3.2021 hallituksen esityksen jätelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Uusi jätelaki tukee kiertotaloutta ja edistää muun muassa pakkausmateriaalien keräystä kierrätettäväksi.
Muutos koskee vahvasti kuntia. Uuden jätelain vaatimus on, että jätteiden lajittelu laajenee myös vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin, jolloin kotitaloudet saavat entistä paremmat mahdollisuudet jätteen lajitteluun.
Yksi keskeinen uuden jätelain tuoma muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus. Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestäisivät asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa. Uuden lain käsittelyä on hidastanut se, että pienten paikallisten yritysten on pelätty häviävän hintakilpailussa ja poistuvan kentältä. Tähän vaikuttaa paljon se, kuinka kunta päättää hoitaa asian. Menestyvät kunnat toimivat yhdessä yritystensä kanssa ja rakentavat siten yrityksiä tukevia yrittäjyysekosysteemejä.
2. Kunnat voivat tehdä kierrättämisestä helppoa ja kokeilla uusia toimintamalleja roskaantumisen vähentämiseksi
Valtaosa kuntalaisista on innokkaita kierrättäjiä, mikäli se tehdään heille helpoksi. Kunnan tarjoaman infrastruktuurin tulee palvella sekä kotona että julkisilla paikoilla tapahtuvaa lajittelua ja kierrätystä. Monissa kunnissa kierrätyspisteiden määrää pitäisi lisätä, jotta ne olisivat kaikille kuntalaisille helposti saavutettavissa. Esimerkiksi kuntien jätteen vastaanottopisteistä voisi tehdä täysin maksuttomia.
Kunnat vastaavat hallinnassaan olevien alueiden siisteydestä. Korona-aikana lisääntynyt take-away-ruokakulttuuri on näkynyt lisääntyneenä roskaamisena puistoissa, ja kuntien ylläpitämä infra on vaikuttanut monin paikoin riittämättömältä. Kunnat voivatkin vähentää roskaamista lisäämällä helposti saavutettavien roska-astioiden määrää erityisesti suosituilla ulkoilualueilla. Tapahtumien ja festivaalien jälkeen nopea ylimääräinen puistojen roska-astioiden tyhjennys ja ympäristöön päätyneiden roskien keräys on toivottavaa ja useissa kunnissa näin tapahtuukin. Kirjoitimme aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin keväällä 2020.
Roskaamista voidaan vähentää myös aktiivisella tiedottamisella. Esimerkiksi kouluja voitaisiin valjastaa entistä enemmän lajittelun opettamiseen ja asennekasvatukseen. Tutkimuksen mukaan lapset, joille opetetaan kierrättämistä koulussa, tekevät sitä huomattavasti todennäköisemmin tulevaisuudessa ja usein myös alkavat vaatia sitä vanhemmiltaan.
Kunnat voisivat myös kokeilla uudenlaisia keinoja ympäristön roskaantumisen vähentämiseksi. Esimerkiksi yhdistyksiä tai koululuokkia voitaisiin palkita roskien keruusta, järjestää erilaisia kampanjoita tai tarjota roskienkeruutyötä kunnallisesti.
3. Myös kunnissa on edistettävä elvyttäviä investointeja ja kiertotaloutta
Kiertotalous on taloutta, joka perustuu pitkälti jätteiden hyödyntämiseen raaka-aineina jollekin toiselle tuotteelle. Innovatiiviset kierrätysmateriaalia hyödyntävät (pien)yritykset ovat avainasemassa kiertotalouden luomisessa ja tätä kehitystä kuntapäättäjät voivat aktiivisesti tukea.
Tarvitaan yrityksiä, jotka ovat kannattavia, maksavat siksi veroja ja luovat työpaikkoja ja hyvinvointia sijaintikuntiinsa. Tutkimuksen mukaan jätteiden syntypaikkalajittelu lähellä jätteen muodostumista edistää myös tehokasta ja kestävää kiertotaloutta . Kuntapäättäjien tehtävä ei ole perustaa yrityksiä, mutta he voivat edesauttaa niiden syntyä ja menestystä muun muassa edistämällä niin pienten kuin suurten yritysten osallistumista julkiseen palveluntuotantoon, sujuvoittamalla lupa- ja kaavoitusprosesseja ja ottamalla yritysten näkökulman mukaan keskeiseksi osaksi kunnallista päätöksentekoa.
Menestyvät kunnat kuuntelevat myös yrittäjiä. Yksityiseltä sektorilta kuntien omat kiertotalousyritykset voivat oppia uutta ja kehittyä, niin yhteistyön, yhteisyritysten kuin keskinäisen kilpailunkin kautta. Esimerkki aktiivisen roolin ottaneista kunnista on Mikkelin kaupunki, jonka kehitysyhtiö Miksei Mikkeli Oy:n tukee monin tavoin kertotalousyrittäjyyttä mm. erilaisten kehittämisalustojen kautta
Vaikka kiertotaloudessa on paljon potentiaalia, ei kaikkien kuntien kannata pyrkiä samanlaisiksi kiertotalouden keskittymiksi vaan hakea erikoistumisaluetta omista lähtökohdistaan, ja tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa, jotta kiertotalouden eri raaka-ainevirrat päätyvät tehokkaasti hyödynnetyiksi.
Kuntien tulee osaltaan edistää elvyttävien investointien syntymistä uusiin kestäviin teknologioihin, kuten kestävään pakkaamiseen lähiruuassa ja tukemalla oman alueen pakkaavaa teollisuutta muutoksessa.