Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 9.8.2020.
Kuukausien kotona kykkimisen jälkeen suomalaiset ovat ottaneet ilon irti aurinkoisista kesäpäivistä. Koronarajoitusten purku on houkutellut ihmiset piknikille puistoihin ja rannoille, mikä on näkynyt myös roskaantumisena. Elokuun viikonloppuina moni viettää viimeisiä lomapäiviä ennen koulujen ja töiden alkua. Ovatko puistot jälleen juhlien jäljiltä roskien peitossa?
Roskaantuminen ei ole uusi ilmiö. Jo viime kesänä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vaati lisää roska-astioita Helsinkiin ongelman ratkaisemiseksi (HS 28.7.2019). Silti jälleen tänä kesänä sosiaalinen media on täyttynyt kuvista, joissa roskat ovat aurinkoisen viikonlopun jälkeen levällään ympäri puistoja. Helsingin kaupungin mukaan vika on suomalaisten asenteissa: “puistoon tullaan eväiden kanssa piknikille ja jätetään kaikki roskat sinne periaatteella, että kyllä yhteiskunta hoitaa.” (MTV 24.5.2020.)
Ympäristöystävällisyys ja siisteys on tehtävä helpoksi.
Eikö yhteiskunnan pitäisi hoitaa oma osansa ongelmasta? Vahvana elävä käsitys siitä, että ihmiset roskaavat tahallaan tai välinpitämättömyyttään, on yksipuolinen. Roskaaminen ei ole vain yksilön valinta, vaan myös ympäristötekijät vaikuttavat siihen. Tutkimukset osoittavat, että roskattu ympäristö ruokkii roskaamista. Jos roskia on jo valmiiksi paljon maassa, on helpompi myös itse roskata. Vastaavasti roska-astioiden suuri määrä ja niiden lyhyt etäisyys toisistaan vähentää roskaamista. Puistojen ylitsevuotavat roskakorit ovat todiste siitä, että ihmiset kyllä haluavat kerätä roskansa. Omien roskien siivoaminen on vain usein liian hankalaa. Roska-astioita ei ole tarpeeksi tai ne ovat liian pieniä, huonosti suunniteltuja, tai niiden tyhjennysväli on liian harva, jolloin linnut pääsevät levittelemään roskat ympäri maastoa.
Kansalaiset ja yritykset maksavat julkisten alueiden roskien keräyksestä ja kierrätyksestä kunnallisverotuksen ja tuottajavastuun kautta. Yksityiset maanomistajat vastaavat omien tonttiensa siisteydestä. Olisiko kohtuutonta vaatia kunnilta samaa hallinnassaan olevilla alueilla?
Eikö kuntien tehtävänä ole huolehtia, että roska-astioiden kapasiteetti ja tyhjennysväli ovat riittäviä paikoissa, jotka on suunniteltu kuntalaisten ulkoiluun ja oleskeluun? Nyt kunnat yrittävät siirtää tämän vastuun yksilölle. Kansalaisen vastuu on toki viedä roskat roskikseen, mutta roskia ei pitäisi joutua kantamaan ympäri kaupunkia. Investoimalla järkevämpään infrastruktuuriin kunnat voisivat säästää myös ylimääräisten siivousten aiheuttamissa kustannuksissa.
Kuntien olisi korkea aika pohtia kriittisesti myös omaa rooliaan julkisten alueiden siisteydessä. Ympäristöystävällisyys ja siisteys on tehtävä helpoksi.