Kunnilla on käytössään tehokkaita keinoja tukea yritysten toimintaa ja kiertotaloutta paikallisesti sekä vastata globaaleihin haasteisiin, kuten ympäristön roskaantumisongelmaan, paikallisilla ratkaisuilla.
Mittavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi myös ruoan pakkaamiseen, ruokaan liittyviin arvoketjuihin, kuluttajien preferensseihin sekä ruokakulttuuriin. Blogissa tutkijamme käyvät läpi koronapandemian vaikutuksia elintarvikepakkaamiseen ja ennakoivat kuinka kehitys jatkuu pandemian selättämisen jälkeen.
Yritysten aloitteellisuutta ja vapaaehtoisia toimia tarvitaan matkalla hiilineutraaliin Suomeen ja Eurooppaan. Yksisuuntaiset kiellot sen sijaan voivat aiheuttaa vastarintaa ja jopa tavoitteiden vastaista kehitystä. Package-Heroes-konsortion johtaja, tutkimusprofessori Ali Harlin ja Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen keskustelevat yhteisblogissaan vapaaehtoisten sopimusten ja sääntelyn roolista matkalla kohti hiilineutraalia Suomea ja Eurooppaa.
Yle uutisoi elokuun lopulla ruoan panttipakkausjärjestelmästä, joka vähentäisi kertakäyttöpakkausten tarvetta. Juttu inspiroi tutkijoitamme tarkastelemaan panttipakkauksia kuluttajakäyttäytymisen, materiaalin, ympäristön ja liiketoiminnan näkökulmasta. Mitä kuluttajien tarpeita panttipakkauksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, kulutuskulttuurin tutkija Kirsi Sonck-Rautio? “Parhaimmillaan panttipakkaus helpottaa ihmisten arkea ja tekee palveluksen ympäristölle. Se vähentää muoviroskan määrää ja vapauttaa tilaa kotoa. Pakkausten suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida erilaiset kuluttajat: perheet saattavat kaivata isompia pakkauksia, pienemmät taloudet taas pienempiä. Take away -ruoan …
Vahvana elävä käsitys siitä, että ihmiset roskaavat tahallaan tai välinpitämättömyyttään, on yksipuolinen. Kuntien ja kaupunkien on korkea aika pohtia kriittisesti omaa rooliaan julkisten alueiden siisteydessä. Ympäristöystävällisyys ja siisteys on tehtävä helpoksi.
Sana muovi herättää lähes jokaisessa jonkinlaisen mielikuvan – oli se sitten pikkuruinen muovilapio, jolla lapsena tehtiin hiekkakakkuja tai ruokapakkaus, mikä pitää ruuan tuoreena. Muovi on materiaalina kevyttä, muokattavaa, monipuolista, halpaa ja kestävää, mutta sen käyttö koetaan kestämättömämmäksi. Uhkakuvat valtamerien muovipyörteistä, muoviin kuolleista eläimistä ja mikromuovien kulkeutumisesta myös kuluttajien ruokapöytiin ovat osaltaan vaikuttaneet poliittiseen päätöksentekoon ja muovin politisoitumiseen. Euroopan unionin kiertotalous- ja muovistrategiat pyrkivät tekemään muovin käytöstä kestävämpää. Eräänä keinona on …
WWF:n mukaan noin kolmasosa Itämeren jätteistä syntyy vapaa-ajanvieton ja turismin myötä. Kun suuri joukko suomalaisia suuntaa kesälomallaan meren ja järvien rannoille on tärkeää pohtia, miten lomailijan roskakuormaa voisi vähentää. Kun suuri joukko suomalaisia suuntaa kesälomallaan meren ja järvien rannoille on tärkeää pohtia, miten lomailijan roskakuormaa voisi vähentää. Tutkijamme jakavat seitsemän vinkkiä kesälomailijan roskakuorman vähentämiseen.
Kestäviin kuluttajavalintoihin liittyvässä kirjallisuudessa vaikuttaa olevan yhden näkökulman mentävä aukko: kulttuurisesta näkökulmasta aihetta on lähestytty huomattavan harvoin. Emme ole kovin hyvin selvillä siitä, miten ihmisten arkipäiväisessä elämässä läsnä olevat asiat vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen, siitä millaisia erilaisia kestävän kuluttamisen kulutuskulttuureja on olemassa tai siitä, millainen pakkauskulttuuri olisi kulttuurisesti kestävää.
Muovi on yleisnimitys lämmön avulla muovattaville synteettisille materiaaleille, jotka koostuvat molekyyleistä, polymeereista. Polymeerit voivat olla joko luonnonpolymeerejä, jotka esiintyvät sellaisenaan kasveissa tai eläimissä, tai ihmisen valmistamia synteettisiä polymeerejä. Muokatut luonnonpolymeerit luetaan nykyisin usein muoveiksi, etenkin silloin kun muokkaus on muuttanut ne valtamuovien kaltaisiksi. Synteettiset polymeerit ovat pitkiä hiiliketjuja, jotka ovat saatu aikaiseksi yhdistämällä pienempiä molekyylejä, monomeerejä, toisiinsa prosessissa, jota kutsutaan polymeroinniksi. Polymeroinnissa katalyyttien vaikutuksesta monomeerit kiinnittyvät toisiinsa. Polymeerien lisäksi muovit sisältävät lisäaineita, joilla pyritään …
Ruokapakkaukset ovat viime vuosina saaneet runsaasti negatiivista julkisuutta niistä koituvien jäteongelmien takia. Kuvat maastossa lojuvista ja merissä ajelehtivista pakkausroskista ovat kirvoittaneet eri maissa muun muassa kuluttajakampanjoita, joissa on kehotettu jättämään turhat pakkaukset kauppaan. Myös Suomen kansallisen muovitiekartan raportissa on nostettu esiin valmistelun yhteydessä käydyssä verkkokeskustelussa kirjattu toive, että ”ruokatarpeita tulisi voida ostaa ilman, että samalla pitää ostaa (muovi)pakkaus”. Koronaviruksen leviämisen myötä pakkausten hyvät puolet ovat kuitenkin nousseet esille, ja kuluttajia …