Yrittäjyysekosysteemeistä on nyt puhuttu toistakymmentä vuotta, mutta useimmille on edelleen epäselvää mitä tällä muodikkaalla termillä tarkoitetaan.
Ensimmäisellä osalla, yrittäjyydellä viitataan prosessiin jossa yrittäjät (ihmiset tai tiimit), etsivät, löytävät ja hyödyntävät uudenlaisia, innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia tehdäkseen ideoillaan voittoa. Laajemmin ajateltuna ’voitto’ voi olla myös arvoa, ei välttämättä vain taloudellista, mutta myös yhteiskunnalle tai ympäristölle hyödyllisiä parannuksia. Jotkut ajattelevat yrittäjyysekosysteemit lähinnä start-up-pöhinän ja nopeasti kasvavien yritysten kautta, mutta yrittäjyys on useimmiten paljon jokapäiväisempää, tavallisempaa työtä, jolla kuitenkin tavoitellaan voiton tekemistä erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntäen.
Ekosysteemi-sana on lainattu liiketaloustieteisiin biologiasta. Idea on sinänsä sama: kuvata asioiden keskinäistä riippuvuutta. Ekosysteemissä kukaan yksittäinen toimija ei tule toimeen ilman muita. Yrittäjät ja yritykset ovat vahvasti sidoksissa omaan toimintaympäristöönsä, ja tämä keskinäisten riippuvuuksien verkosto (muut yritykset, julkishallinnon toimijat, yrityspalvelujen tuottajat, rahoittajat, asiakkaat) muodostaa jonkinlaisen toimivan järjestelmän. Aivan kuten biologiassa, tarkkoja sääntöjä sille mitkä ovat ekosysteemin rajat, milloin systeemistä tulee ekosysteemi, tai kuka on sisäpuolella tai ulkopuolella, ei ole. Ekosysteemin rajat piirtää kukin katsoja tai sen määrittelijä siten että se kuvaa tarkoituksenmukaisesti tarkasteltavaa kokonaisuutta.
Tiedekirjoittelussa on kuitenkin jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, että yrittäjyysekosysteemillä tarkoitetaan alueellista kokonaisuutta. Joskus yhtä maata, mutta yleensä jotain pienempää, vaikkapa Etelä-Savon tai Oulun seudun yrittäjyysekosysteemiä. Yrittäjyysekosysteemiä ei siis pitäisi sekoittaa yrityksen omaan liiketoimintaekosysteemiin (business ecosystem, esimerkiksi S-ryhmän kumppanuusekosysteemi tai Applen ekosysteemi) tai innovaatioekosysteemeihin, joilla ei sinänsä ole maantieteellisiä rajoja, vaikka niilläkin kuvataan toisiinsa sidonnaisia, keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevia toimijoita, joilla on pyrkimyksenään tuottaa arvoa tai innovaatioita.
Hyvin toimivan yrittäjyysekosysteemin keskeisin menestystekijä on tietenkin osaavat yrittäjät ja menestyvät yritykset. Ekosysteemiajattelussa tämä on kuitenkin osaltaan tulosta toimivasta yhteistyötä ekosysteemin eri toimijoiden välillä. Isot yritykset toimivat yhdessä pienempien kanssa ja julkinen sektori yksityisen kanssa. Julkisen sektorin roolia ei yrityksissä useinkaan ajatella, mutta hyvä yhteistyö on täälläkin keskeistä. Lainsäädäntömme luo tietysti vakaat puitteet yritystoiminnalle, mutta yritykset tarvitsevat tuotekehitykseensä myös tutkittua tietoa yliopistoista ja oppilaitokset kouluttavat osaavia työntekijöitä. Ekosysteemien kehitykselle on tärkeää myös, että kunnat tekevät hyviä kaavoituspäätöksiä ja yrityspalvelutoimijat tukevat yritysten liiketoimintaa paitsi rahoituksessa, usein myös hyvin käytännöllisissä kasvun ja kansainvälistymisen kysymyksissä. Alueella vallitseva yrittämisen henki ja roolimallit on myös tutkimuksissa todettu tärkeäksi.
Pakkausalan yritykset eivät siis keskenään muodosta yrittäjyysekosysteemiä, vaan ovat osa kukin omia alueellisia yrittäjyysekosysteemejään. Toisaalta pakkausalan yritykset ovat osa myös vaikkapa suurten ruoka-yritysten liiketoimintaekosysteemejä. Ehkäpä jotkin pakkausalan yritykset ovat onnistuneet luomaan tai ovat luomassa myös sellaisia innovaatioita, joiden ympärille on muodostunut niiden oma liiketoimintaekosysteemi, joukko yrityksiä, jotka paitsi hyödyntävät yrityksen tuotteita, ovat myös niistä riippuvaisia.
Ekosysteemiajattelun oivallus on ajatella liiketoimintaa yritysten suhteiden kautta, tuotteiden tai talouden sijaan (lisäksi). Kun ajattelemme miten yritys on sidoksissa muihin toimijoihin alamme ymmärtää yhteistyön merkityksen konkreettisemmin, ja pystymme ehkä myös tunnistamaan missä asioissa ja kenen kanssa ja milloin kannattaa kilpailla tai milloin tehdä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Package-Heroes tuottaa Pakkaus-lehdelle Termit tutuksi -juttusarjaa. Kaikki sarjan verkossa julkaistut kirjoitukset on luettavissa Pakkaus-lehden sivuilla.